Kenen nimeen vannot?

Jokaisella kotikokilla on varmasti oma suosikkikokkinsa. Keittokomeron aikoina lempikokkini oli ehdottomasti Jamie Oliver. Eikä lie ihme, sillä yli kymmenen vuotta sitten hänen kaltaisiaan julkkiskokkeja ei juuri ollut. Nykyään raikkaita, innostavia, vetäviä kokkeja putkahtelee töllöttimeen tasaisin väliajoin. Innostuimme isäni kanssa Jamiesta Yle Fem:n esittäessä ensimmäisiä Alastoman kokin jaksoja. Tekstitys oli tietysti ruotsiksi ja meikäläiset tihrusti ohjelmaa 15 tuuman matkatelkkarista. Matkatelkkarista siksi, että ohjelma oli muiden mielestä roskaa ja isosta telkkarista tuli samaan aikaan joku kauhean tärkeä sarja (ei eletty digitallentimien aikakautta). Antennin piti osoittaa kohti Puijoa tai kuva oli lumisateinen. Minä olin tuolloin kuudentoista ja kokkaaminen alkoi pikkuhiljaa kiinnostaa yhä enemmän. Jamie innoitti meitä kokeilemaan uusia raaka-aineita, eikä voi väittää ettei hepun tyyli olisi purrut. Kokkailimme ja pohdimme Jamien reseptejä ahkerasti, ruuan analysointi jatkui pöydässä. Toisinaan muu perhe poistui vähin äänin ruokapöydästä, mutta pikkuhiljaa ruuat onnistuivat ja Jamien reseptit olivat tulleet jäädäkseen. Jos tänään joku kysyisi, kenen reseptejä olen vuosien varrella kokkaillut eniten, vastausta ei tarvitsisi miettiä kovin pitkään. Pakko myöntää, että tämän herran reseptit ovat edelleen keittiömme vakiokamaa!

Nykyään en ole enää seurannut Oliverin kaikkia tempauksia. Ohjelmia en ole ennättänyt enää pitkään aikaan katsoa, mutta jotenkin on jäänyt sellainen fiilis, että Oliverin jampan tyyli on muuttunut vähän totisemmaksi. On ruokavallankumousta, ruokaremonttia, kouluruokaa jne. Itseäni puhuttelee enemmän nuo alkukausien kevyemmät sarjat. Keittokirjojen puolesta olen tainnut haalia lähes kaikki suomennetut Jamien kirjat. Tällä hetkellä kokatuin kirja on Jamien 30 minuutin ateriat, josta olen kokannut varmasti 1/3 ruuista (yhtäkään en 30 minuuttiin!). Voin siis suositella lämpimästi. Ale-löytönä ostin Jamien ruokavallankumouksen, josta seuraava reseptini on pienin muutoksin (suluissa omat ehdotukseni!):

 

Kanafajitakset kolmelle aikuiselle (tai kahdelle aikuiselle ja taaperolle +yhdelle pieni eväs töihin)

• 1 punainen paprika (olisi voinut olla enemmän, esim. toinen vihreä paprika)
• 300g maustamatonta broilerin fileetä (minulla oli 400g, jolloin annoksesta riittää kolmelle aikuiselle)
• 1 punasipuli (tavallinenkin käy)
• ½tl juustokuminaa
• 1tl savupaprikajauhetta (huomioi tulisuusaste!)
• 1 lime
• oliiviöljyä
• suolaa ja pippuria myllystä
• tortillalettuja (täysjyvä)
• turkkilaista jugurttia
• valmista guacamolea (ennemmin tuore avokado, NAM!)
• 100g cheddarjuustoa (ehdottomasti extra mature)

salsa:

• ½tuore chili
• rasiallinen kirsikkatomaatteja
• pieni nippu korianteria (käytin lehtipersiljaa, koska korianteri ei nappaa)
• suolaa ja pippuria
• 1lime
• oliiviöljyä

Suikaloi paprika reiluiksi siivuiksi, samoin sipuli. Leikkaa broileri reiluiksi paloiksi. Mausta vihannekset ja broilerit kulhossa juustokuminalla, savupaprikajauheella, yhden limen mehulla, suolalla ja pippurilla. Tähän satsiin riittää n. 1tl suolaa. Anna marinoitua tovi.

Valmista sillä aikaa salsa. Kuutioi kirsikkatomaatit melko pieneksi hakkelukseksi. Silppua chili siemenineen pieneksi kuutioksi. Lisää kulhoon silputtu lehtipersilja (korianteri), tomaatit, chili, 1 limen mehu, suolaa, pippuria ja tujaus oliiviöljyä.

Lämmitä parillapannu tai tavallinen paistinpannu kuumaksi. Paista kana-paprikaseosta kunnes kana saa kauniin värin ja on mehevän kypsä. Tarjoile kuuma täyte lämmitettyjen tortilloiden kanssa. Mausta annos salsalla, cheddarilla, jugurtilla ja limellä. Tarjoa lisukkeena avokadosiivuja. Avokado pysyy kauniin värisenä vähän pidempään, kun sen päälle pirskottaa limemehua leikkaamisen jälkeen.

Lapsiystävällisyys: Akku söi puolikkaasta tortillalätystä pyöräytettyjä fajitaksia kaksi. Täytteenä siis kana-paprikatäytettä, jugurttia, cheddaria ja pelkkiä kirsikkatomaatteja. Avokado olisi ollut hyvä lisä, mutta se ei kuulu herran mieliruokiin. Ajattelin, että kanasta tuli liian tulista, koska en muistanut paprikajauheen olevan ätäkkää. Tortillalettu ja jugurtti laimensivat hyvin tulisuutta ja Akku ei huomannut mitään. Maistoi tosin täytettä paljaaltaan ja silloin sanoi, että VÄKEVÄÄ x( Lapsille kannattaa taitella tortilla klassisen mallin mukaan, pysyy hyvin koossa pienessäkin kädessä. Aikuisille tietysti tuommoiset överilätyt ;)

KUKA ON SINUN SUOSIKKIKOKKI?