Kasvispastaa munakoisosta

Kävin perjantaina lounaalla ystäväni kanssa Urbanissa, jota pyörittää viime kauden Top Chefistä tuttu Anssi Kantelinen. Vierailin kyseisessä lounasravintolassa toista kertaa ja voin suositella lämpimästi rouheasti sisustettua pientä kuppilaa. Erittäin hyvin tehtyä ja laadukasta lounasta, vieläpä kohtuuhintaan. Olin niin tohkeissani syömästäni pekoni-munakoisopastasta etten muistanut ottaa edes kuvaa (annoksen kruunasi vuohenjuusto). Ystäväni söi kaalipiiraan bearnaisekastikkeella ja kehui sitä maukkaaksi. Molemmille tuli annoskateus! Lounaaseen kuuluu pieni alkupala (taitaa olla yleensä keittoa) ja kevyt salaatti/kotitekoinen leipä. Perjantaina tarjoiltiin samettista pinaattikeittoa. Jälkiruuaksi on aina pieni makea suupala, viimeksi kotitekoista nougattia (superia!). Jälkiruokakahvina Johan&Nyströmin paahtimon kahvia tai haudutettua teetä. Olen iloinen, että Kuopioon on rantautunut tämän tyylinen lounasravintola. Ja ennen kaikkea, ettei Kantelinen ole perustanut ravintolaa pääkaupunkiseudulle, vaikka voisi erittäin hyvänä Top Chef kakkosena käyttää mainetta hyväkseen siellä (jotain kivvoo meillekin).

Tämän päivän ohjeeseen sain inspiraation syömästäni munakoisopastasta. Ei vedä vertoja Urbanin pastalle, mutta maistui silti meidän perheelle niin hyvin, että rohkenen julkaista reseptin täällä. Jopa munakoisoa vieroksuva puolisoni, laittoi tekstarin, että pasta oli sikahyvää! Jätin pois pekonin, sillä halusin puhtaasti kasvisversion (viikonlopun mässäily alkaa jo tuntua). Tuore basilika olisi ollut ehdoton mauste ruokaa, mutta nyt mentiin kuivatulla. Pastana käytin viime kesän tuliaisia, eli orecchiettaa. Kyseinen "korva-pasta" on tyypillistä vierailemallamme Apulian alueella. En ole onnistunut löytämään kyseistä pastaa Suomesta, mutta se sopii mielestäni ihanasti juuri tomaattisiin pastoihin, sillä se imee itseensä kastiketta vielä keittämisen jälkeen.

 Munakoiso-paprikapasta kolmelle

• 1 sipuli
• 2 valkosipulinkynttä
• oliiviöljyä paistamiseen
• pieni munakoiso
• 3 säilöttyä paahdettua paprikaa (VegonTable - Kreikka)
• 1tlk tomaattimurskaa (Mutti Polpa)
• 1tl suolaa
• mustapippuria myllystä
• 1tl hunajaa
• basilikaa
• tarjoiluun parmesaania tai vuohenjuustoa

Kuutioi sipuli pieneksi ja murskaa valkosipuli veitsen lappeella. Kuullota sipuleita oliiviöljyssä. Lisää pieneksi kuutioitu munakoiso ja jatka kuullottamista. Seuraavaksi pannulle joutaa kuutioidut paprikat. Sekoittele vähän aikaa ja mausta kasvisseos suolalla ja pippurilla. Lisää sitten tomaattimurska ja loput mausteet. Anna muhia noin puoli tuntia pienellä lämmöllä. Sekoita kastike kypsän pastan joukkoon ja tarjoile parmesaaniraasteen tai vuohenjuustokuutioiden kera.

Lasten ruokaa ja ahvenia

Katselin joutessani (sitä joutessaan-aikaa on nykyään aika harvoin) Jamie Oliverin paluu kouluruokalaan (2005) ohjelmaa. Melko masentavaa katseltavaa! Mitä moskaa brittien lapsiparoille tarjoillaan kouluissa, saati kotona. Se oli vain nopea katsaus sarjasta, enkä välttämättä haluakaan nähdä enempää. Olen iloinen, että oma lapseni saa käydä koulua Suomessa, jossa on edes yritystä tarjota terveellistä, monipuolista ruokaa. Vaikka välillä se suomalainen kouluruoka maistuikin puulle, ei meillä sentään tarjoilla pelkkää pizzaa, ranuja, nugetteja tai muita valmiseineksiä. Minulla ei ole juuri käsitystä tämän hetkisestä kouluruokailun tilanteesta, mutta päiväkotien ruuat tuntuvat olevan monipuolisia ja terveellisiä, ainakin täällä Kuopion alueella. Jonkin verran on pystytty siirtymänä jo luomuruokaan. Olen iloinen pienistäkin edistysaskeleista.

 

Opetushallituksen sivuilta löytyy perusfaktaa kouluruokailusta ja sieltä löytyi mielenkiintoinen ja tarpeellinen linkki "kotiväelle", koskien kouluruokailua, ruoka- ja ravitsemuskasvatusta ja kouluikäisen ravitsemusta. Nostin tämän linkin esille lähinnä siksi, että se osoittaa meillä välitettävän mitä lapset laittavat suuhunsa. Nämä asiat ovat monelle meistä itsestäänselvyyksiä, varsinkin ruokablogeja lukeville/kirjoittaville. Mehän olemme jo jollain tasolla kuitenkin kiinnostuneita ruuasta ja voisimme viedä tätä ruuan ilosanomaa perheissä jotenkin eteenpäin. Jos ymmärrät mitä tarkoitan ;) Tuolla kotiväelle-sivuilla puhutaan vanhempien esimerkin tärkeydestä, yhdessä syömisestä ja ruokavalintoihin vaikuttamisesta. Yksinkertaisia asioita, mutta niin tärkeitä pienille ihmisen aluille ja silti niin vaikean tuntuisi meille vanhemmille.

 

Vanhemmuuden myötä olen pohtinut paljon, millainen perheemme ruokakulttuuri on. Syömme lähes poikkeuksetta päivällisen yhdessä. Lounaan syömme vain viikonloppuisin yhdessä, sekin on harvinaista vuorotyöni vuoksi. Vuorotyö hankaloittaa paljon ruokasuunnittelua, niin kaupassa käynnin, ruuanlaiton kuin yhteisen ruokailuhetken suhteen. Juhon matkatyö ei ainakaan tätä suunnittelua helpota. Olen silti pyrkinyt tekemään suurimman osan ruuista itse ja terveellisiäkin ne yrittävät olla. Silloin tällöin on vara syödä nakkia ja ranuja, pizzaa, hamppareita jne. ;) Meidän päivällisaika ei ole orjallisesti tiettyyn aikaan, vaan siirtyy harrastusten, iltaohjelman ja töitten vuoksi siten, että voimme syödä yhdessä. Akkukin on tähän sopeutunut ja hyviä välipaloja on varattu, jotta syömisen myöhästyminen ei kaada maailmoja (monikossa siksi, että perheemme miehien mielialoista on hyvin luettavissa lähestyvä nälkä). Yhteinen ruokahetki on rauhoitettu siten, ettei meillä katsota telkkaria ja hyviä ruokailutapoja opetellaan. Tämä tapojen opettelu onkin osoittautunut yllättävän haastavaksi. Uhmaa riittää ja keskittymiskyky on noin 2sekunttia. Lehmänhermoja siis tarvitaan.

 

Tällä hetkellä ruokavalintoihin on helppoa vaikuttaa, kun lapsi syö mitä tarjotaan. Nyt Akku on oppinut kysymään, mitä on ruuaksi ja kertoo välittömän mielipiteen. Yäk ja hyi saattaa tulla pelkästään hyvien naurujen toivossa. Ruoka saattaa silti maistua hyvin. Joskus kysyn Akkulta mitä ruokaa hän haluaisi. Viimeksi toiveena oli kalakeittoa ja sitähän myös tehtiin. Toivonkin, että lapsen mukaan ottaminen, toivomusten kysyminen ja monipuolisten raaka-aineiden tarjoaminen kantaa satoa isompana. Vihanneksia, hedelmiä, yrttejä ja mausteita käytämme paljon. Akku tunnistaa jo paljon erilaisia vihanneksia/hedelmiä, mistä olen iloinen. Jamien ohjelmassa kuudesluokkalaiset luulivat parsaa sipuliksi! Voi apua! Lähtökohdat ovat silloin aika huonosti.

 

Aiheesta voisi paasata vaikka kuinka, mutta palaan varmasti aiheeseen ainakin perheemme ruokatapoja ja -tottumuksia tutkiskellen. Tähän väliin on hyvä ottaa ihan tavallista arki sapuskaa, melko terveellistä, helppoa/nopeaa ja kalasta riippuen myös edullista (saati, jos jaksaa kalastaa itse!). Eli perinteisiä kalapihvejä, yrtti-smetanakastiketta ja uusia perunoita (viikon synti: espanjalaiset uudet potut). Pihvien ohje on Valion sivuilta, kastike heitetty hatusta.



Kalapihvit ahvenesta kolmelle aikuiselle

• reilu 300g nahattomia ahvenfileitä (en tiedä kuinka ruodot käyttäytyvät, jos käyttää kokonaisia ahvenia)
• ½sipuli
• 2pientä paahtoleipäsiivua (poista reunat)
• 1,5dl ruokakermaa
• ½dl tilliä silputtuna
• 1rkl sitruunamehua
• ½suolaa
• valkopippuria myllystä

Silppua sipuli monitoimikoneessa, lisää kalafileet ja jauha seos tasaiseksi massaksi. Lisää sitten pieneksi kuutioitu paahtoleipä ja jauha taas hetki. Tämän jälkeen voit lisätä loput aineet ja ajaa massan tasaiseksi. Anna massan levätä tovi ja paista tässä välissä koepala, jotta voit maistaa sopivan suolan. Tee kalamassasta pieniä pihvejä kostutetuin käsin ja paista reilussa voissa kauniin ruskeaksi. Pihvit hajoavat helposti, tee sen vuoksi melko pieniä pihvejä.

 

Tee yrttismetana:

• 2rkl ruohosipulisilppua
• 2rkl tillisilppua
• suolaa
• mustapippuria
• pieni smetanapurkki
• 1rkl sitruunamehua

 

Sekoita ainekset ja anna tekeytyä jääkaapissa. Tarjoile kalapihvien, uusien perunoiden ja sitruunalohkon kera.

Lapsiystävällisyys: Akku totesi heti, että tämä on hyvää ruokaa. Söi koko annoksen. Eli ei huonompi arkiruoka ja helppo toteuttaa koko perheelle sopivana ruokana.

Kolmen viljan helmiä ja parsaa

Vuosia sitten lempikeittokirjoihini kuului Tina Nordströmin tuotanto. Tykkäsin katsella myös naiskokin ohjelmia. Kyseiset kirjat ovat kuitenkin jääneet jostain syystä pölyttymään keittokirjahyllyyn, enkä tiedä onko neitonen edelleen aktiivisesti tv-kokkina. En ole ainakaan sattumalta hänen ohjelmiaan nähnyt. Kaivelin kirjat muistinvirkistykseksi taas esille ja ilahduin kuinka paljon hyviä ohjeita hänellä on. Pidän reseptien pohjoismaalaisuudesta, yksinkertaisuudesta ja raaka-aineiden saatavuudesta. Täytyypä ottaa kirjat taas aktiiviseen tarkasteluun.

Seuraava ohje on Nordströmin kirjasta Huippuhyvää! Tarvitsin kanapihville kastikkeineen maukkaan lisukkeen. Vaatimuksena oli, että voin käyttää parsaa. Valitsin kirjasta splettivehnän ohjeen, joka tarjoillaan broileri saltimboccan kera. Spelttivehnän korvasin kolmen viljan helmillä (Torino/Raisio), koska en yltänyt kaupassa spelttivehnään, eikä lähellä liikkunut ketään pidempää henkilöä. Kolmen viljan helmi toimi loistavasti reseptissä. Saltimboccan tilalle tein yksinkertaisesti maustettua (sitruunaa ja timjamia) broilerin rintafileepihviä dijonsinappikastikkeella. Tämä lisuke kävisi juhlavampaankin menuseen ja ehdottomasti teen tätä uudestaan. Täytyy mainita, että dijonkastike oli oikein hyvää, vaikka ei ehkä täydellisin yhdistelmä miedon lisukkeen kanssa. Ehkä maltillisemmalla sinapin käytöllä tulos olisi ollut sointuvampi.

 Kolmen viljan helmiä, parsaa ja aurinkokuivattuja tomaatteja 4-6 hengelle lisukkeeksi

• puntti vihreää parsaa, puumaiset tyviosat katkaistuna
• 2dl öljyyn säilöttyjä aurinkokuivattuja tomaatteja
• 2 salottisipulia
• 2 isoa valkosipulinkynttä
• 3dl kolmen viljan helmiä (tai spelttivehnää/bulguria)
• 7dl vettä
• 2rkl kanafondia
• suolaa ja mustapippuria
• 1rkl voita
• 1dl parmesaaniraastetta
• ½dl silputtuja yrttejä (minulla oli basilikaa ja lehtipersiljaa)

Hienonna salottisipulit ja valkosipulin kynnet. Valitse kannellinen paistokasari. Kuullota sipuleita tilkassa öljyä. Lisää viljahelmet ja jatka kuullottamista kahden minuutin ajan. Kaada kasariin vesi, kanafondi ja mausta suolalla ja pippurilla. Hauduta kannen alla miedolla lämmöllä n. 15min. Lisää sitten kasariin n. 2cm paloiksi leikattu parsa. Jatka kypsentämistä n. 5min. Tina kehotti esikypsentämään parsan, mutta minusta parsa kypsyy hyvin "risoton" joukossa, eikä menetä makua keitinveteen. Maista viljahelmiä ja tarkista, että ne ovat kypsiä. Sekoita sitten joukkoon voi, parmesaani, pieneksi kuutioidut tomaatit ja yrtit. Lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria.  

Tulos on hyvin risottomainen, vaikka valmistustekniikka on huomattavasti yksinkertaisempi.

Lapsiystävällisyys: Akku vierastaa kaikkia riisimäisiä lisukkeita, vaikka perusriisi saattaa maistua hyvällä tuurilla. Tätäkin lisuketta piti houkutella maistamaan ja annos upposi pitkin hampain nuorelle herralle. Parsa on ehdoton inhokki ja ne otin suosiolla pois. Ehkä hän oppii arvostamaan tuota vihreää herkkua vähän isompana (toivottavasti!) tai ujutan sitä pikkuhiljaa tunnistamattomassa muodossa johonkin toiseen ruokaan. Akku täytti mahan kanapihvillä ja dippaili sitä innokkaasti dijonkastikkeeseen, jonka arvelin olevan liian vahvaa lapselle, mutta laitoin silti maistiaisen. Herra onkin suuri "SIMAMPIN" ystävä, Ikean sinappi taitaa olla suosikki.

Banaanipannukakut

Tämän välipalan ajatus lähti todella ankeasta lounaasta (en viitsi edes kertoa mitä). Oli miltei pakko keksiä jotain piristävää sen harmaan mössön jälkeen ja kaupassa osui silmään pannukakun kuvin varustettu hirssihiutalepussi (Risenta). Käytän silloin tällöin kotimaisten viljojen lisäksi vähän eksoottisempia viljoja tai viljojen tapaan käytettäviä kasvinjyviä, kuten hirssiä, tattaria, spelttivehnää tai kvinoaa. Ne tuovat kivaa vaihtelua leivonnaisiin tai ruokien lisukkeisiin. Hirssistä olen tavallisesti keittänyt vain puuroa, mutta pannukakut kuulostivat kokeilemisen arvoisilta herkuilta.

Pannukakkutaikina maustettiin banaanilla, mikä kannattaa ottaa huomioon paistamisessa. Pannukakkujen ei kannata antaa ottaa väriä, sillä banaani muuttuu kitkeräksi. Pannukakkujen lisukkeena tarjosin tuoreita mansikoita (pakastetut alkaa jo loppua, enkä voinut enää vastustaa belgialaisia pikkumansikoita) ja vaniljasokerilla maustettua rahkaa. Paistoin pannukakut pelkästään rypsiöljyssä, koska viikolla ei viitsi mässäillä voilla. Voi olisi tietysti se ainoa ja oikea paistorasva. Öljystä huolimatta paistopinnasta tuli rapea. Jos haluat kokeilla reseptiä esim. äitienpäivän brunssilla, kannattaa mansikoiden kanssa tarjoilla kermavaahtoa tai jäätelöä. Banaanipannukakut olivat kivaa vaihtelua tavallisille letuille, vaikka nuo makeammat lisukkeet olisivatkin kruunanneet välipalan.

Banaanipannukakut (n. 10 pientä pannukakkua)

• 1dl vehnäjauhoja
• 1½dl hirssihiutaleita
• 2tl leivinjauhetta
• 1/3tl suolaa
• 1 iso kypsä banaani
• 1 muna
• 2rkl voisulaa tai juoksevaa margariinia
• 2½dl maitoa

Sekoita kuivat aineet kulhossa. Soseuta banaani haarukalla. Lisää loput aineet kuivien aineiden sekaan, sekoita hyvin. Anna taikinan tekeytyä n. 20min. Paista pienet pannukakut voissa kullanruskeiksi.

Lisukkeeksi:

• mansikoita tai banaanisiivuja
• rasvaton maitorahka 1dl
• ½tl vaniljasokeria
• ripaus sokeria

sekoita rahka ja sokerit, tarjoile rahka ja mansikat vähän jäähtyneiden pannukakkujen kera.

Lapsiystävällisyys: Luulisi, että tämä välipala katoaa hetkessä lautaselta. Akku istui 20minuuttia päiväunien jälkeen ruokapöydässä tuijottaen lautasta. Ehdotin vaikka mitä, mutta vastaus oli aina:"äiti, älä katso minua." Kyseessä saattoi olla vaikea herääminen. 20minuutin jälkeen Akku sanoi, että mennään olohuoneeseen ja otetaan lautanen mukaan. Humpsia katsellen maistui kokonainen annos pannukakkuja. Aina ei voi aikuinen ymmärtää... Eli maistuu siis lapsille, mutta saattaa aiheuttaa alkujärkytyksen totutun hedelmän/voileivän/marjakeiton sijaan. Ja kyllä, meillä saa joskus syödä olkkarissa, jos huvittaa :)

Erittäin nopea lohitikka jogurttikastikkeella

Minun vappu kului töissä, eli keittiössä oli kovin hiljaista. Aattona ehdin väsäillä vieraille pizzaa ja perus fetasalaattia, muuten olimme ulkoruokinnassa. Vappupäivänä kävimme syömässä ravintola Kreetassa, josta myöhemmin postausta. Meillä oli loppuviikko vapaata, joten ehdimme nauttia hyvistä ilmoista ulkoillen. Vapaalla tarvitaan  nopeita, mutta herkullisia lounaita, jotta aikaa jää yhdessä touhuiluun. Torstaina kävimme lounaalla Lounas Salongissa, joka sijaitsee lähellä Kuopion ydinkeskustaa viehättävässä vanhassa puutalossa. Suosittelen Lounas Salonkia, jos haluat nauttia oikein rehtiä kotiruokaa. Etenkin kesällä sisäpiha on ihana paikka nauttia kahvit ja pullat. 

Tänään valmistelin ruuan jo etukäteen ennen ulkoilua. Ohje on yllättäen Jamien ruokavallankumous-kirjasta ja meidän keittiössä jo useamman kerran testattu ruoka. Ohje löytyy kirjasta nimellä nopea lohitikka &kurkkujogurtti. Olen taas säveltänyt ohjetta meidän makuun sopivaksi ja lopuksi kerron, miten ohjetta voi soveltaa lapsille.

 Lohitikka & kurkkujogurttikastike kahdelle+yhdelle lapselle

• 2 naanleipää
• 1 tuore punainen chili
• ½kurkku
• 1 sitruuna
• 2dl ruokajogurttia 
• suolaa ja pippuria myllystä
• tuoretta lehtipersiljaa (korianteria, jos maistuu)
• n. 400g kirjolohta (ruodoton, fileoitu <-saa jättää nahkan, jos tykkää siitä)
• reilu 1rkl tandoori-currytahnaa
• rypsiöljyä paistamiseen

Valmista ensin jogurttikastike. Kuori ja kuutioi kurkku (jätä muutamia kurkkukuutioita koristeeksi), silppua ½ chilistä. Sekoita kulhossa kurkut, chili, jogurtti, 2rkl sitruunamehua ja lehtipersiljasilppua. Mausta suolalla ja pippurilla. Nosta maustumaan jääkaappiin (tämän voi siis tehdä ennen ulkoilua).

Valmistele lohi, eli poista ruodot, rasva ja nahka. Leikkaa lohi n.3cm kokoisiksi paloiksi. Voitele palat tandoori-currytahnalla (tämänkin voi tehdä ennen ulkoilua).

(Ulkoa palattua:) Lämmitä naanleivät uunissa. Paista lohet pannulla öljyssä kauniin rapeiksi. Kokoa annokset siten, että alimmaiseksi tulee naanleipä, sitten lohi ja lohen päälle kurkkukastike. Koristele chilillä, kurkulla ja lehtipersiljalla. Tarjoa annos sitruunalohkon kera.

Lasten annoksen voi valmistaa siten, että lohen maustaa vain suolalla, paprikajauheella ja sitruunalla. Lapsen lohi kannattaa paistaa ensin, jotta voimakasta tahnaa ei siirry vähämausteiseen palaan. Muutoin annoksen voi tehdä samoin kuin aikuisille. Akku tykkäsi dippailla naanleipää jogurttikastikkeeseen, eikä chili siinä haitannut. Toki voi tehdä lapsille erikseen oman chilittömän dipin. Ruuan suosio oli tällä kertaa vähän vaikea tulkita. Enemmän taisi huvittaa pelleily kuin ruokailu. Aiemmin lohi on maistunut hyvin ja naanleipä+lisukkeet ovat olleet aina herkkua. Yleensä pilkon tähän jotain kasvista vielä lisäksi tai hedelmän jälkiruuaksi.